Rivetime

Hyvät naiset ja herrat. Suomalainen jalkapallo on saapunut käännepisteeseensä. Olkaa siis iloisia, sillä tästä eteenpäin voimme odottaa Huuhkajilta hiljalleen paranevia tuloksia ja alla kerron miksi näin on.

Selkäpiitäni karmii ennakoida, että mikään Suomen A-maajoukkueessa voisi muka toimia. Siitä huolimatta jotain positiivista on pyörähtänyt vauhtiin. Alemmas emme voi enää vajota, joten suunta on ylöspäin. Kisoista en uneksi, mutta parempaa on nyt siis luvassa. Itsepetoksen aika on ohi!

Ennen kuin päästään Kanervaan ja Alajaan, niin sananen Hans Backesta. En todellakaan tiedä mistä naftaliinistä hänet kaivettiin, mutta jos ei kymmenen tappiota niskassaan itse osaa erota, niin on vailla intohimoa. Valmentaja vailla intohimoa on marionetti, jolle pelaajat (jopa huonot) naureskelevat. Hyvä vaan Backelle, kun potkut viimein tulivat. Sai Hans rahansa, kun kunniansahan oli jo kauan sitten myynyt. Ja toivottavasti kukaan kotimaan neropattikaan ei keksi vetää Jukka Ikäläistä enää milloinkaan Suomen Palloliiton tehtäviin. Hän voi marssia Backen kanssa suoraa päätä ruotsalaiseen paikallispubiin puimaan vanhoja matseja. Kiitos palveluksesta, kansi kiinni ja kuulemiin!

Sitten itse asiaan. Paloliiton puheenjohtaja Pertti Alajalla ei ollut enää mitään muita mahdollisuuksia, ei yhtään ylimääräistä pelimerkkiä tai ainuttakaan pelattavaa korttia paitsi Markku "Rive" Kanerva. Kanervan valinta rauhoittaa tilanteen täydellisesti. Vasta nyt liiton hölmöläiset ovat tajunneet, että "ei jumalauta" - ei ne ulkomaiset valmentajat saakaan meitä nostettua. Kauankos siihen nyt menikään? Odottakaas... 30 vuotta on aika lähellä. Alaja on mukava kaveri ja pyörinyt maailmalla kabineteissa, mutta pitikö tähän mennä näin kauan? Parempi silti vaikka myöhään, kun ei tämä Suomen edustaminen tappioihin lopukaan ja tähän nyt vain tultiin. Nyt vihdoin meillä on siis "The Rivetime".

Markku Kanervahan on mies joka hymyilee aina. Minua sellainen suoraan sanottuna epäilyttää, mutta hänessä on silti sitä jotain. Vähän niin kuin siinä padassa, johon Obelix pienenä putosi. Rive on luokanopettaja ts. ammattipedagogi. Lisäksi hän on menestynyt urallaan pelaajana, johtanut joukkojaan kapteenina, valmentanut nuoret arvokisoihin, vetänyt Paatelaisen jälkeen Huuhkajissa voittoputken jne. Kaikki tuo kertoo ilosanomaa siitä, että valmentajalla, valmentajan persoonalla ja ennen kaikkea opetustyylillä on vaikutusta marginaalien kääntymiseen tappioista voitoiksi. Tämä jos mikä on valmentajan panosta ajatellen lohdullista. Huuhkajistakin vielä tulee jotain, kun edelliseen lisätään, että menestyjien on tapana aina vaan menestyä. Markku Kanervalla ei ole mitään paineita, ei suuria odotuksia eikä siten hävittävääkään. No mitä sitten jää jäljelle? Tietenkin voitettavaa.

Rivetime siis tarkoittaa, että kerrankin meillä on valmentaja joka osaa sytyttää nuotion. Markku Kanervalla on tähän tarkoitukseen ne juuri sopivat tulukset. Just do it!


Ville Lehtinen




Kommentit

  1. Kanerva on muutaman vuoden valmentanut Viikinkejä, jonka jälkeen ollut n.15vuotta valmentajista vastuussa oleva pääkouluttaja. Juuri valmennuspuolella tuloksia ei ole tuullut. Ensinnäkin nuorten valmentajien määrä/laatu heikko ja valmentajakouluttajien taso sitä myötä heikko. Toivottavasti Huuhkajat pääsee vielä siivilleen.

    VastaaPoista
  2. Tämä on osin totta ja muistan itsekin vaatineeni Kanervan päätä vadille nimenomaan tämän pääkouluttajan vastuun takia. Pitää kuitenkin muistaa, että nyt kyseessä on maajoukkueen päävalmentajan pesti. Rivellä on näyttöä maajoukkueiden menestyksekkäästä vetämisestä. Vaikka seurajoukkuetasolla päävalmentajan työtä on verrattain vähän, niin maajoukkueen valmentaminen on ihan eri juttu. Riven menestys on valmentajana tullut nimenomaan maajoukkueiden ykkösvalmentajana.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Myyntiturva - kokemuksia

Raimo Sarajärvi - keinoja kaihtamatta

Vesivasara